Yli 30 vuotta digimurroksessa – Pekka Soini auttaa yrityksiä muuttumaan

Ensin tuli hämmennys – miten digitalisaatio koskettaa media-alaa?

Vuonna 1996 oli selvää, että digitalisaatio tulee ja myllertää media-alaa. Vielä ei kuitenkaan tiedetty millaisia vaikutuksia se tuo tullessaan – olihan meille nykyisin hyvinkin tutut teknologiat, kuten kosketusnäyttölliset älypuhelimet, silloin vielä täysin tuntemattomia.

“Ensin tuli hämmennys”, Pekka kuvailee. “Tiesimme, että digitalisaatio tulee, mutta emme olleet varmoja mitä se tarkoittaa medialle”, hän jatkaa.

Ei mennyt kovinkaan kauaa, kun tilanne alkoi hahmottumaan: digitaalinen, selainpohjainen sisältö, kuten uutiset, oli pian kaikkien saatavilla, vieläpä ilmaiseksi.

Oikotie onneen – media-alan kehityksen uudet suunnat

Pekka pääsi alusta saakka kehittämään Sanoman uusia digitaalisia palveluita, kuten nykyisin hs.fi:nä tunnettua verkkopalvelua Helsingin Sanomille sekä työpaikkojen, asuntojen ja autojen markkinapaikkana toimivaa Oikotie-palvelua.

Oikotien kohdalla pyörää ei lähdetty keksimään uudelleen. Suomessa Alma Medialla oli Etuovi- ja Autotalli-palvelu, työpaikkapuolella oli Monster.fi ja hetken aikaa myös StepStone. Oikotie ei siis ollut ainoa tai ensimmäinen markkinapaikka tämän tyyppisille palveluille. Tässä vaiheessa tehtiin tiivistä yhteistyötä norjalaisen mediayhtiön Schibistedin Finn.no -verkkopalavelun kanssa. Oikotietä onneen ei ollut, vaan kilpailukykyisen ja laadukkaan verkkopalvelun kehittäminen vaati kovaa työtä sekä rohkeutta investoida.

Hesarin osalta todettiin, että verkkopalveluun on pakko saada kuluttajille myytäviä palveluita. Alkuun lähdettiin luomalla Helsingin Sanomien yhdistelmätilaus, jossa digitaalisen version lehdestä sekä lisäsisältöjä sai muutaman euron lisämaksulla. Myyntikulma puhelinpalvelussa muutettiin digitilauksiin, ja kauppa kävi. Tablettien tulo markkinoille kiihdytti digitilausten määrä ja pian rinnalle tuotiin myös verkkolehtitilaus, jolla sai pelkästään digitaalisen Hesarin käyttöön.

Näiden vaiheiden jälkeen, suurimman osan sisällöistä ollen edelleen ilmaista, tuotiin mukaan digitaalinen maksumuuri. Ideana oli, että artikkeleita saa lukea tietyn määrän verkossa veloituksetta, jonka jälkeen sisältöjen lukemisen jatkaminen maksaa. Nykyisin Helsingin Sanomien sisällöistä suurin osa on edelleen maksaville tilaajille tarkoitettuja.

Kulttuurin muutos, osaamisen muutos, rakenteen muutos

Media-ala on kohdannut digitalisaation haasteet ja mahdollisuudet monia muita toimialoja aikaisemmin. Pekka myöntää, että aluksi pelättiin kannibalismia: “Jos siirrymme digitaaliseen maailmaan, miten käy tilatulle painetulle lehdelle tai muulle printtipohjaiselle liiketoiminnalle”? 2000-luvun puolivälissä viimeistään ymmärrettiin, että digitaalisuuteen pitää mennä, vaikka se söisi perinteistä liiketoimintaa. Tämä oli osa kulttuurin muutosta, jossa vanhoista ajatusmalleista ja tavoista oli päästettävä irti.

Muutos toi tullessaan myös uudenlaisia ratkaistavia asioita, joihin liittyi vahvasti hintapisteiden ja uudenlaisten hinnoittelumallien opiskelemista. Markkinat olivat muuttumassa ja oltiin luomassa uudenlaista liiketoimintaa ja uusia palveluita. Vaadittiin myös suuria investointeja siirtyä digitaalisuuteen. Sanoman kaltaiselle suurelle toimijalle se ei ollut ylitsepääsemätön haaste, mutta monelle media-alan yritykselle, jotka palvelevat pienempiä käyttäjämääriä, muutos saattoi tulla liian kalliiksi.

Digitaalinen maailma ei tunne maarajoja, ja näin myös kilpailijakenttä muuttui. Aiemmin suomalaiset mediat kilpailivat keskenään, mutta digitaalisessa maailmassa kilpailua käydään globaalien jättien kuten Googlen ja Facebookin kanssa. Jo yli kymmenen vuotta sitten Google liikevoitto oli kvartaalissa enemmän kuin Sanoman koko liikevaihto vuodessa. Kansainväliset digipalvelut ovat kaikkien tehokkaampia, näitä meillä Suomessa on vielä kovin vähän. Onneksi Angry Birds ja Clash of Clans näyttävät hyvää mallia suomalaisille onnistumisille.

Moni kuvittelee vielä digitaalisuuden tarkoittavan sitä, että sinulla on kotisivut

Pekka Soini on kulkenut pitkän matkan digitaalisuudessa, aina sen aamuhämärästä päivänvaloon. Nykyisessä työssään hän saa konsultoida yrityksiä monilta eri toimialoilta ja auttaa heitä kehittämään ja uudistamaan liiketoimintaansa.

Työnsä puolesta hän on nähnyt, että digitaalisuus on monilla vielä alkutekijöissä, perusteiden opettelemisessa: Kuvitellaan, että digitaalisuus tarkoittaa sitä, että sinulla on kotisivut. Pekalta se vaatii huolellista avaamista, jotta ymmärretään että kyse ei ole liiketoiminnan päälle liimatusta jutusta tai vain teknisestä asiasta, vaan muutoksesta prosessissa, toimintamallissa ja yrityksen rakenteissa.

“Digitalisaatio ei ole mikää ismi vaan mahdollistaja monille asioille: uusille tuotteille, sisäisten ja ulkoisten prosessien kehittämiselle ja tehostamiselle tai vaikka asiakas- ja itsepalvelun kehittämiselle digitaalisten laitteiden avulla”, Pekka toteaa.

Neljä tärkeää asiaa, jotka tulisi huomioida liiketoiminnan digitalisoinnissa

Vielä ei nähdä, mitä kaikkea voidaan digitalisoida, mutta kehitys on hyvällä mallilla. “Kaikkien toimialojen tulisi miettiä, miten parannetaan asiakaskokemusta ja asiakaskohtaamisia mobiiliratkaisuilla”, Pekka painottaa.

Tässä Pekan vinkit yritykselle, joka ei vielä ole löytänyt omaa tietään digitaalisuuteen:

1. Laita ensin iso kuva kuntoon

Lähde strategian tasolta liikkeelle: mitä digitaalisuus voisi olla meille, miten voimme hyödyntää sitä liiketoimintamme eri osa-alueissa. Kyse voi olla esimerkiksi uudesta tuotteesta tai muutoksesta palveluprosessissa.

Pohdi, miten digitaalisuudesta saadaan kilpailuetuja. Ota kumppani mukaan pohdintaan, jos tuntuu, että olet liian sisällä ja kaipaat näkemystä “laatikon ulkopuolelta”.

Mieti myös, mitä valinnat tarkoittavat investointeina. Valtava oivallus voi nopeastikin tuoda tuloksia. Yleisempää kuitenkin on, että kun muutetaan prosesseja ja toimintamalleja, tehdään järjestelmäuudistuksia ja kaupallistetaan uusia asioita, tulokset näkyvät vasta pidemmän ajan päästä.

2. Mieti, mitä tarvitset muutoksen mahdollistamiseksi

Mitä muutos tarkoittaa osaamisena, rekrytointeina, rakenteina, kulttuurimuutoksena, henkilöstön kehittämisenä? Esimerkiksi Sanomalla strateginen valinta oli siirtyä datapohjaiseen liiketoimintaan. Kun todettiin, että osaamista ei löytynyt valmiiksi talon sisältä, lähdettiin palkkaamaan ulkopuolisia työntekijöitä, muun muassa data-analyytikoita ja tilastotieteilijöitä. He toivat mukanaan puuttuvaa osaamista.

Osaamista voi myös ostaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että jos tavoittelee pysyvää kilpailuetua, sellaista osaamista ei kannata ostaa ulkopuolelta.

3. Lähde rohkeasti kokeilemaan

Tänä päivänä massiiviset digitaaliset investointihankkeet ovat pienemmässä roolissa, ja monilla muutos alkaa pienin kehitysaskelin. Kannattaakin lähteä etenemään rohkeasti kokeillen erilaisia asioita. Dataa kehittämiseen on valtavasti. Hyödynnä siis käyttäjädata ja muuta tietoa jota yrityksestäsi on saatavilla.

“Copy with pride” on hyvä malli lähteä liikkeelle, ja helppoa nykypäivän digitaalisessa maailmassa. Tutki, mitä on jo olemassa ja ota mallia kansainvälisistä onnistumisista.

4. Mobile first

Ilta-Sanominen johto päätti aikanaan siirtyä mobile first -strategiaan. Kaikki verkkokehittäminen tehtiin ensi sijassa mobiilipäätelaitteiden ehdoilla. Tämä oli oikea ja silloin jossain määrin rohkeakin päätös, jonka ansiosta IS.fi on nykypäivänä Suomen vierailluin verkkopalvelu. Nykyään kuluttajien verkkokäytöstä 80% tapahtuu mobiilipäätelaitteilla, mikä pitää pitää mielessä palveluita kehittäessä, kun tavoitellaan ylivoimaista käytettävyyttä.

Lue myös: Innovaatioista kasvua ja kannattavaa liiketoimintaa: Masa Peuran vinkit nopeaan digitaaliseen kasvuun. 

Kuka on Pekka Soini?

Pekka Soini on digitaalisen liiketoiminnan pioneereja Suomessa ja perustan monia menestyviä digipalveluja. Vaikuttavan mediataustansa ansiosta hänellä on vahvaa kokemusta muutosjohtamista, saneerausta yritysjärjestelyjä, rakennemuutoksia, osaamisen kehittämistä sekä kulttuurin uudistamista. Hän on Advizer-yrityksensä kautta ollut mukana useissa yritysjärjestelyissä sekä Faros&Comin konsulttina auttamassa johtoryhmien kehittämisessä. Pekka toimii Exoven hallituksen puheenjohtajana, ja lisäksi kolmen muun yrityksen hallituksessa.