Gartnerin teknologiatrendit 2025 – energiatehokas tietojenkäsittely osana vastuullisuutta ja kilpailukykyä

Artikkeli on viides ja viimeinen osa energiatehokkaasta tietojenkäsittelystä käsittelevästä blogisarjasta. 

Gartner julkaisi lokakuussa 2024 vuoden 2025 kymmenen tärkeintä teknologiatrendiä -katsauksensa. Ensimmäistä kertaa trendiraportissa mainittiin myös energiatehokas tietojenkäsittely (energy efficient computing), trendinä numero kuusi.

Sarjan aiemmissa osissa tutustuttiin tietotekniikan energiankulutuksen ja sen kasvun taustasyihin, selvitettiin ohjelmistojen energiankulutuksen jakaumaa, pohdittiin tekoälyn energiankulutusta ja annettiin suosituksia ohjelmistojen ostajille, tekijöille ja käyttäjille. Tämä viimeinen osa pureutuu tapoihin viedä energiatehokas tietojenkäsittely osaksi yrityksen vastuullisuutta ja kilpailukykyä.

IT on vastuullista – periaatteessa

Jos keskiverron yrityksen IT-osastolta kysytään heidän vastuullisuudestaan, niin vastaus on melko varmasti jotakin suuntaan “kyllä, olemme vastuullisia”. Oman kokemukseni mukaan harvassa ovat yritykset, jossa IT pystyy vastaamaan tarkasti, että kuinka vastuullisia ollaan, mitkä ovat tärkeimmät ja tehokkaimmat toimet, mitä tehdään seuraavasti ja niin edelleen. Sen sijaan tyypillisesti viitataan, että meillä on vastuulliset kumppanit ja heidän kanssaan ollaan keskusteltu vastuullisuudesta ja heidät on vastuullisuus huomioiden valittu.

Kuitenkin kumppanien vastuullisuudesta ei olla tyypillisesti selvillä pintaa syvemmältä ja luotetaan heidän sanaansa asiasta. Tätä luottamusta ei hetkauta esimerkiksi tiedot pilvipalveluiden todellisten päästöjen olevan moninkertaiset kuin raportoidut – The Guardian raportoi syyskuussa 2024 pilvipalveluiden päästöjen olevan reilut 600 % suuremmat kuin palveluntarjoajien kertomat arviot. Tämä ei aiheuttanut merkittävästi polemiikkia Suomessa, vaikka syytä olisi ollut. Vastaavasti tekoälyn käyttö on syönyt pohjan useamman IT-jättiläisen hiililupauksista, esimerkiksi Microsoft ei ole pysynyt mukana muutama vuosi sitten tekemissään hiilijalanjäljen pienennyslupauksissaan.

Vastuullisuus otettava mukaan kaikkeen toimintaan

Nykyaikana ei ole enää liiketoiminnan katvealueita, jota vastuullisuus ei kosketa. Tietysti voi aina laittaa pään pensaaseen ja toivoa, että tämä vastuullisuustrendi jotenkin taianomaisesti katoaisi ja voisi jatkaa eloaan kuten possut vatukossa. En pidä tätä ns. voittavana strategiana, vaan keskittyisin viemään vastuullisuuden IT-toiminnan ytimeen ja kehittämään omaa toimintaa – ennen kuin joku pakottaa näin tekemään.

On hyvä pohtia haluaako organisaationa olla mukana luomassa uusia toimintamalleja alalla vai seurata ja mukautua toisten tuottamiin malleihin. Muutos on käytännössä varmaa ja mitä luultavimmin aiheeseen pureudutaan myös sääntelyssä ja alan sisäisissä suosituksissa.

Hyviä toimintamalleja ovat esimerkiksi yrityksen IT:n vihreyden testaaminen kypsyysmallin avulla, energiatehokkuudesta kiinnostuneiden työntekijöiden kokoaminen työryhmäksi, IT-hallinnon ja vastuullisuuden törmäyttäminen sopivissa aihealueissa ja energiatehokkuustavoitteiden laadinta ja seuranta.

Johdon tuki on äärimmäisen tärkeää – johdon tulee olla sitoutunut muutokseen ja lisäksi ymmärtää muutos vähintäänkin pintapuolisesti, jotta oikeat ja järkevät asiat kehittyvät eteenpäin.

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä?

Oman toiminnan tehostamisen lisäksi energiatehokkuutta voi ja kannattaakin miettiä kilpailukyvyn kasvattajana. Tämä kasvu voi näkyä esimerkiksi työnantajamielikuvan positiivisena muutoksena, teknisenä etumatkana kilpailijoihin tai organisaation motivaatiota nostavana tekijänä.

Kilpailukyky ei kuitenkaan synny itsestään, vaan sitä tulee työstää. Kilpailukyvyn edistämiseksi kaavaillut toimenpiteet tulee tietenkin tarkistaa, että ne aidosti lisäävät kilpailukykyä eikä muutos jää vain yrityksen sisäisten memojen ja kalvojen aiheeksi. Lisäksi niiden tulee sopia yrityksen muuhun liiketoimintaan. Jos IT ei ole merkittävässä roolissa yrityksen toiminnassa, niin sen vihreyttäminen ei tätä merkitystä itsessään kasvata. Tällöin voi olla järkevää tyytyä minimoimaan ilmastolle tuotettua vahinkoa.

Jos IT:n asema on merkittävä tai koko yrityksen toiminta pohjautuu tietotekniikkaan, niin mahdollisuuksia kilpailukyvyn parantamiseen syntyy. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on ratkaisujen yksinkertaistaminen ja sitä myöten käytön helpottaminen. Tämä näkyy energiankulutuksessa käyttäjien virheiden vähenemisenä ja sitä myöten hukkasyklien osittaisena poistumisena. Samoin käyttäjäpolkujen lyhentäminen ja oikoteiden rakentaminen vähentää tyhjäkäyntiä ja käyttäjien turhautumista palveluissa ja säästää samalla energiaa. Tehokkaampien järjestelmien vasteajat ovat pienemmät, millä on merkitystä esimerkiksi aikakriittisen tiedon käsittelyssä ja toisaalta myös hakukoneoptimoinnissa.

Esimerkkejä löytyy lisää vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat kaikki liiketoimintakohtaisia. Vaikka idea sinänsä voi olla hyvinkin yleistasoinen, toteutukseen ja saatuihin hyötyihin tulee väistämättä eroja liiketoiminnan luonteesta, valituista alustoista ja organisaation osaamisesta. Kannattaa kuitenkin miettiä asioita myös kilpailukyvyn kannalta, koska se voi olla lopulta paras syy tehdä luontoa ja ilmastoa säästäviä muutoksia.

Haluatko jatkaa keskustelua energiatehokkaaseen tietojenkäsittelyyn liittyen? Varaa 15 minuutin sparrausaika kalenterista 👇

Ajatuksiaan jakoi