Eurooppa ei ole vielä valmis uusiin saavutettavuusvaatimuksiin

Yksityistä sektoria koskevat saavutettavuusvaatimukset ovat kovaa vauhtia tuloillaan ja 28.6.2025 pitäisi saavutettavuuden olla muun muassa verkkokauppojen osalta kunnossa. Miltä saavutettavuuden tila sitten näyttää tällä hetkellä? Rehellisesti sanottuna ei erityisen hyvältä.

WebAIM testauttaa vuosittain internetin miljoona suosituinta nettisivua Million-raportiksi. Vuoden 2024 raportti ilmestyi maaliskuun lopulla. 95,9% sivustojen etusivusta sisälsi saavutettavuuspuutteita. Vuoteen 2023 verrattuna tulos on hieman parempi, koska silloin puutteita oli 96,3% etusivuista.

Craftzingin tuottama Digital Trust Index (DTI) 2024 saavutettavuuden tilan raportti (The State of Digital Accessibility in Europe) julkaistiin kesäkuussa. Raporttia varten testattiin yli 260 000 verkkosivustoa Euroopasta. Sivustoja testattiin 18 eri maasta. 94% näistä sivuistoista sisälsi saavutettavuuspuutteita. Raportin mukaan Suomi menestyi toiseksi parhaiten. Tämä saattaa aluksi kuulostaa hienolta saavutukselta, mutta Suomessa 88,05% sivustojen etusivuista sisälsi puutteita. Suomen lisäksi ainoastaan Norja ja Ruotsi pääsivät alle 90%, lopuissa maissa puutteita löytyi yli 90% testatuista etusivuista. Luvut ovat huolestuttavia.

Yleisimmät virheet

Kummassakin raportissa nähtiin yleisimpien virheiden joukossa pääasiassa samat puutteet.

Riittämätön kontrasti tekstin ja taustan välillä

DTI:n mukaan 71% testatuista sivustoista löytyi kontrastipuutteita tekstin ja taustan väliltä. Million-raportissa vastaava luku oli 81%.

Leipätekstin ja sen taustan välisen kontrastin pitäisi olla vähintään 4.5:1. Ja suuren tekstin kohdalla vähintään 3:1. Nämä kontrastisuhteet eivät ole mahdottomia saavuttaa.

Viimeistään seuraavassa bränditarkastelussa olisi syytä varmistaa, että brändivärit täyttävät saavutettavuusvaatimukset. Muutoin joutuu miettimään muita ratkaisuja, kuten brändivärin käyttämistä vain täysin koristeellisissa tarkoituksissa tai brändivärien sävyn muuttamista verkkosivustoilla riittävälle kontrastille.

Linkkitekstit eivät ole ymmärrettäviä

DTI:n mukaan 63% sivustoista sisältää linkkitekstejä, jotka eivät ole ymmärrettäviä. Esimerkkeinä mainittiin linkit, joita kuvaa ainoastaan ikoni ilman saavutettavaa nimeä. Nämä ovat harmillisen yleisiä, samoin vastaavalla tavalla toteutetut painikkeet.

Million-raportissa ei aivan yhtä tarkasti ole analysoitu linkkien tekstejä. Mutta 13,2% sivustoista linkeillä oli epämääräisiä linkkitekstejä, kuten ”klikkaa tästä”, ”lue lisää” ja ”täältä”. Tyhjiä linkkejä, eli linkkejä joilla ei ole lainkaan tekstiä löytyi 44,6% kotisivuista.

Linkkitekstien määrittäminen ei aina ole ihan helppoa. Joskus sisällön lauseissa ei ole täydellistä linkkitekstikohtaa. Eikä ole kenenkään etu jos tekstin laatua heikennetään linkkitekstien vuoksi. Pyri silti välttämään ainakin näitä epämääräisiä linkkitekstejä. Sen sijaan, että linkkitekstinä on esimerkiksi ”lue lisää”, on ”lue lisää ymmärrettävien linkkitekstien tärkeydestä” paljon selkeämpi ja ymmärrettävämpi.

Kuvilla ei ole tekstivastineita

DTI:n mukaan 33% testatuista sivustoista ei läpäissyt tätä vaatimusta.

Million-raportissa eriteltiin kuvien vaihtoehtoisiin teksteihin liittyviä puutteita hieman kattavamminkin, mutta ongelmia löytyi 54.5% kotisuvuista.

Kuvien vaihtoehtoiset tekstit esiintyvät ainakin melkein jokaisessa saavutettavuusauditoinnissa, jota Exoven saavutettavuus asiantuntija Sanna Kramsi, on ollut tekemässä. Koristeellisen kuvan määritelmä on välillä jopa turhauttavan yleistasoinen. Koska kukapa sen määrittää, että mikä kuva oikeasti antaa kävijälle jotain merkitystä? Ja millainen vaihtoehtoinen teksti sitten kuvaa sitä kuvaa riittävästi? Molemmat kysymykset ovat tulkinnanvaraisia. Tähän ohjeistammekin aina, että tee parhaasi. Kiinnitä asiaan huomiota ja vältä vaihtoehtoisia tekstejä, kuten esimerkiksi ”asdasdasd” ”kuvituskuva” tai ”Image of water”. Eli varmista, että vaihtoehtoinen teksti kuulostaa järkevältä ja on käännetty jokaiselle kielelle. Vaihtoehtoisen tekstin ymmärrettävyyttä voi testata esimerkiksi lukemalla tekstin henkilölle, joka ei näe kuvaa ja kysyä häneltä millainen käsitys kuvan sisällöstä syntyi.

Painikkeissa ei ole tekstiä

DTI:n mukaan 18% sivustoista sisälsi painikkeita ilman tekstiä. Million-raportissa vastaava luku on 28.2%.

Miksi painikkeen tekstillä on merkitystä? Esimerkiksi ruudunlukijakäyttäjä ei tällaisiin painikkeisiin törmätessään saa minkäänlaista tietoa siitä, että mitä painikkeen on tarkoitus tehdä.

Sivuston kieltä ei ole merkitty

DTI:n mukaan 12% sivustoista sivuston kieltä ei ollut merkitty. Million-raportissa vastaava luku on 17.1%.

Tämä ongelma voi tuntua mitättömältä, mutta avustavia teknologioita käyttävälle tällä voi olla suurikin merkitys. Esimerkiksi ruudunlukijat osaavat vaihtaa kieltä sivuston kielen mukaan. Sen sijaan, että kuulee suomeksi lausuttua englantia tai vielä pahempaa, englanniksi lausuttua suomea, osaa ruudunlukija tarjota suomenkielisen sisällön suomenkielisenä. Tällä on suuri merkitys ymmärrettävyyteen ja kognitiiviseen kuormaan.

Linkkejä ei voi tunnistaa muusta tekstistä muutoin kuin värin perusteella

DTI:n mukaan 11% sivustoista sisältää linkkejä, jotka voidaan tunnistaa vain värillä. Million-raportissa tätä ei tutkittu.

Jos linkki määritetään pelkästään värillä, pitää siinä olla riittävästi kontrastia linkin ja taustan välillä sekä myös linkin ja sitä ympäröivän tekstin välillä. Helpommalla pääsee lisäämällä linkille oletustyyliin myös alleviivauksen.

Alleviivaus on monille käyttäjille entuudestaan tuttu linkin ilmaisin. Osoitustyylissä alleviivauksen voi poistaa, milloin käyttäjälle tulee selkeämmin kuva siitä, että tämä teksti on linkki. Yleinen suositus on, että linkillä ja muilla interaktiivisilla elementeillä olisi vähintään kaksi visuaalista indikaattoria. Nämä voivat esimerkiksi olla väri ja alleviivaus. Tai vaikkapa paksumpi teksti. Sopivimmat linkin indikaattorit riippuvat jonkin verran niiden käyttöpaikasta ja palvelun visuaalisesta ilmeestä.

Mistä näin iso määrä puutteita johtuu?

Virheet itsessään johtuvat todennäköisesti suurelta osin tietämättömyydestä. Myös virheitä sattuu ja joskus niitä ei huomata. Harva kuitenkaan tahallaan aiheuttaa ongelmia käyttäjille.

Yleisimmistä saavutettavuuspuutteista suuri osa on havaittavissa automaattisilla testityökaluilla. Näiden löytäminen ei vaadi saavutettavuusasiantuntijaa, ainoastaan työkalun, jolla seurata saavutettavuuden tilaa. Yksi syy, miksi nämä samat puutteet toistuvat vuodesta toiseen onkin se, ettei saavutettavuuden jatkuvaa seurantaa tehdä. Edelleen yllättävän moni kuvittelee, että kun saavutettavuutta on kerran tarkasteltu, ei siihen tarvitse enää palata. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan saavutettavuutta pitäisi tarkastella koko ajan koko sivuston elinkaaren ajan.

Kun näitä saavutettavuuspuutteita löydetään, pitäisi ne tietenkin myös korjata. Ja valvoa, että samat virheet eivät palaa takaisin ajan kuluessa.

Miten voit tarkastaa oman sivustosi saavutettavuuden tilan?

Saavutettavuuden tilan tarkastamiseen on monia tapoja. Tarkastamista voi tehdä itsekin, jos saavutettavuusosaamista riittää. Mutta monelle ratkaisuna on asian ulkoistaminen.

Sivuston saavutettavuusauditointi

Yksi erinomainen tapa sivuston tilan selvittämiseen on  saavutettavuusauditointi. Auditoinnin lopputuloksena on raportti, joka erittelee sivustolta löytyneet saavutettavuuspuutteet. Raportin pohjalta on helppo päivittää sivuston saavutettavuusseloste ajan tasalle ja suunnitella tarvittavat sivuston kehitystyöt. Saavutettavuusauditointi kannattaa teettää aktiivisesti päivittyvälle sivustolle yleisesti vähintään kerran vuodessa.

Valvova viranomainen toteuttaa valtontajaksoja, joissa he tekevät yksinkertaistettua tai kattavampaa valvontaa. On tärkeää huomioida, että valvovan viranomaisen valvonta ei ole sama asia kuin saavutettavuusauditointi. Valvovan viranomaisen valvonnan tuloksena saa kyllä raportin, mutta raportin ei ole tarkoituskaan olla erityisen kattava vaan enemmänkin pistotarkastus. Eli vaikka sivustosi olisikin AVI:n seurannassa, pitäisi sivuston saavutettavuuden tilaa silti tarkastella erikseen.

Jatkuva saavutettavuusmonitorointi

Jatkuva saavutettavuusmonitorointi on mahdollista tehdä itse tai hankkia se palveluna asiantuntijoilta. Me huolehdimme mielellämme sivustosi saavutettavuuden seurannasta. Saavutettavuuden monitorointi auttaa varmistamaan, että saavutettavuusauditointien välissä palveluun ei pääse syntymään korkeaa määrää puutteita.

Miten päästä alkuun?

Jos kaipaat tukea saavutettavuusasioissa, ota meihin yhteyttä! Meiltä saat saavutettavuusasiantuntijan tukea ja sparrailuapua kaikkiin verkkopalveluiden saavutettavuutta koskeviin asioihin.

Nyt viimeistään kannattaa aloittaa valmistautuminen saavutettavuusvaatimuksiin myös yksityisellä sektorilla, koska kesäkuuhun on yllättävän lyhyt aika.

Julkisella sektorillahan nämä vaatimukset ovat jo voimassa, joten olisiko nyt hyvä hetki varmistaa, että sivustolta ei löydy ainakaan tällaisia automaattityökalun kanssa varsin helposti löytyviä puutteita?

Ota yhteyttä niin hoidetaan saavutettavuus asiat kuntoon!

Ajatuksiaan jakoi