Miksi jokainen yritys hyötyy saavutettavuudesta?

Saavutettavuusasiantuntijamme, Sanna Kramsi, kohtaa toisinaan kysymyksiä siitä, miksi yrityksen pitäisi panostaa saavutettavuuteen, jos kohdeasiakkaiden ei nähdä sitä tarvitsevan. Tällaisen kysymyksen esittää todennäköisesti henkilö, joka ei vielä täysin ymmärrä, mitä saavutettavuus tarkoittaa, keitä se koskettaa, ja miksi se on niin olennaista kaikille.

Saavutettavuus ei ole vain pienen marginaaliryhmän asia

Saavutettavuus nähdään edelleen liian usein pienen marginaaliryhmän asiana eikä omaa ymmärrystä osata lähteä kasvattamaan. Monet tietävät, että sokeat henkilöt tarvitsevat saavutettavuutta. Vastaavasti pyörätuolin käyttäjälle esteettömyys on äärimmäisen tärkeää. Monelle saavutettavuutta tarvitsevat käyttäjät edustavat päällepäin näkyviä tarpeita, mutta tämä on todellisuudesta heistä vain pieni osa. Totuus on, että huomattavan iso osa ihmisistä hyötyy saavutettavuudesta.

Haasteita on monenlaisia

Saavutettavuus on ensisijaisesti suunnattu vammaisille henkilöille. Erilaisten vammojen määrä riippuu siitä miten ne luokitellaan. Tässä on muutama esimerkki yleisestä luokittelusta:

• Kognitiiviset haasteet tai oppimishaasteet, kuten ADHD, autismikirjo tai lukihäiriö

• Kohtausvammaisuus, kuten epilepsia

• Kuulovammat, kuten osittainen tai täydellinen kuurous, tai tinnitus

• Liikkuvuuteen, joustavuuteen ja ruumiinrakenteeseen liittyvät vammat, kuten amputaatio tai selkäydinvamma

• Näkövammat, kuten värisokeus, heikkonäköisyys tai sokeus

• Psykologiset ja psyykkiset vammat, kuten masennus, ahdistuneisuus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö

• Puhevammat, kuten afasia tai suullinen apraksia

Listattuna on vain joitakin esimerkkejä erilaisista vammoista. Kuten voidaan huomata, liittyy saavutettavuuteen ja esteettömyyteen monia hyvin erilaisia ihmisen ominaisuuksia.

Emme saa olettaa toisten saavutettavuuden tai esteettömyyden tarpeita

Saavutettavuuden ja esteettömyyden tarvetta ei välttämättä näe ihmisestä päällepäin. Tosiasia on se, ettemme voi koskaan tietää mitä joku toinen tarvitsee. Eikä meidän edes tarvitse tietää. Riittää, että huolehdimme osaltamme saavutettavuuden ja esteettömyyden toteutumisesta.

Jokainen kaipaa joskus saavutettavuutta. Toisilla tarve voi olla väliaikainen, kun taas toisilla se on pysyvä. On hyvä myös muistaa, että jokaisen yksilön tarpeet saavutettavuuteen ovat omanlaisensa. Joku saattaa saada migreenikohtauksen tai jopa pahoinvointia tietyistä väriyhdistelmistä, kun taas toinen saattaa katsella samoja yhdistelmiä ilman hankaluuksia.

Jos omassa tuttavapiirissä ei ole yhtäkään henkilöä, joka avoimesti kertoisi kaipaavansa saavutettavuutta, voi siitä valitettavan helposti jäädä sellainen käsitys, että saavutettavuus koskettaa vain joitakin kaukaisia henkilöitä. Jokaisen onkin hyvä muistaa, että monet vammat ovat yhteiskunnassamme edelleen leimaavia, eikä niistä välttämättä kerrota kuin ihan lähipiirille. Siksi onkin erityisen tärkeää huolehtia palveluiden saavutettavuudesta ilman, että joku sitä erikseen tulee pyytämään.

Uusia näkökulmia saavutettavuuteen

On selvästi nähtävissä, että saavutettavuus- ja esteettömyys ymmärtämisen kasvattamiseen on yhteiskunnassamme tarvetta. Työtä on tehty jo paljon, mutta tehtävää on vielä paljon jäljellä. On ymmärrettävää, että tiedon puutetta on, koska monet esteettömyyden ja saavutettavuuden eteen tehtävät asiat eivät ole ilmiselviä.

Esimerkiksi, Sanna ei itse ollut aikaisemmin osannut yhdistää, että leveämmät käytävät rakennuksissa auttavat kuulovammaisia, koska leveämmällä käytävällä mahtuu paremmin puhumaan viittomakieltä. Jälkikäteen ajateltuna tämä on jopa ihan loogista, mutta harvemmin näitä asioita saattaa tulla ajatelleeksi. Tämä ehkä kiteyttää osan tästä ongelmasta. Maailmassa on paljon hienoja ominaisuuksia saavutettavuuden sekä esteettömyyden parantamiseen, mutta näistä ei kovinkaan usein kerrota meille selkeästi.

Selaimen tai käyttöjärjestelmän tekstin suurentaminen nähdään perusominaisuutena käytettävyyteen, mitä se toki onkin, mutta se on myös saavutettavuusominaisuus. Tämä ominaisuus auttaa muun muassa heikkonäköisiä.

Saavutettavuus nähdään välillä isona ja pelottavana mörkönä. Ja kyllä saavutettavuus onkin melko iso pala haukattavaksi jos sen yrittää haukata kerralla. On WCAG, ARIA, avustavat teknologiat, digipalvelulaki, saavutettavuus- ja esteettömyysdirektiivit ja siihen päälle vielä EN 301 549 -standardikin. Vähemmästäkin sitä menee pää pyörälle. Kaiken ytimessä kuitenkin on ihminen, jonka itsenäistä toimintaa internetissä haluamme mahdollistaa. Jos lähdemme tästä ajatuksesta liikkeelle, on saavutettavuuden hahmottaminen ja ymmärryksen kasvattaminen huomattavasti helpompaa.

Saavutettavuuden huomioimatta jättäminen voi olla haitallista

Unohdetaan hetkeksi lain vaatimukset ja lain noudattamatta jättämisen seuraamukset. Keskitytään nyt vain saavutettavuuden ja sen puuttumisen vaikutuksiin.

Jos palvelun saavutettavuudesta ei huolehdita, saatetaan tällä rajata mahdollisia käyttäjiä tai asiakkaita palvelun ulkopuolelle. Tällä voi myös olla vaikutusta myyntiin ja asiakaskokemukseen. 

Monelle saavutettavuutta tarvitsevalle ihmiselle saavutettavuuden puuttuminen tarkoittaa toimimattomuutta. Jotta tähän voi helpommin samaistua, jokainen varmaan muistaakin omalta kohdaltaan epäonnistuneen kokemuksen jollakin verkkosivustolla. Kenties ostos on voinut jäädä tekemättä, koska ostoskorin käyttäminen ei ole toiminut oletetulla tavalla, sivulla on voinut olla esimerkiksi JavaScript-virhe, jota et edes näe. Kenties et ole edes päässyt ostoskoriin asti jonkin teknisen ongelman vuoksi. Jokin sivu on saattanut jäädä kokonaan tai osittain latautumatta. Vaikka tällaiset virhetilanteet ovat yleensä harvassa, saavutettavuutta tarvitsevalle henkilölle tämänkaltaiset tilanteet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

Palataan myös takaisin alussa mainittuun ajattelumalliin siitä, että kohderyhmä ei tarvitse saavutettavuutta. Mitäpä jos tähän varsinaiseen kohderyhmään kuulumaton henkilö haluaisi vaikka hankkia tämän esimerkkitapauksen tuotteen tai palvelun toiselle henkilölle? Eli vaikka tuotteesi tai palvelusi olisikin sellainen, jota esimerkiksi sokea henkilö ei voisi jostain syystä itse käyttää, miksi sokealta henkilöltä haluttaisiin evätä mahdollisuus hankkia se toiselle?

Viimeistään nyt on hyvä aika unohtaa vanhentuneet ajatusmallit saavutettavuudesta. Saavutettavuuslainsäädäntö laajenee koko ajan, ja vuonna 2025 kesäkuun lopussa pitääkin myös yksityisellä sektorilla huolehtia saavutettavuudesta aikaisempaa paremmin.

Voidaanko olla avuksi saavutettavuuteen liittyvissä asioissa? Ota yhteyttä ja katotaan hommat kuntoon!

Ajatuksiaan jakoi