Saavuta 2024 -tapahtuma – Saavutettavuuden parantaminen kuuluu meille kaikille

Pääsimme jälleen osallistumaan Saavuta-tapahtumaan marraskuussa. Tapasimme tapahtumassa uusia ja vanhoja tuttuja ja vietimme päivän inspiroivien puheenvuorojen parissa.

Vanhat ihmiset saavutettavuuden sopassa

Päivä alkoi Vappu Taipaleen puheella vanhuksista ja saavutettavuudesta. Puhe oli kokonaisuudessaan erinomainen ja ajatuksia herättävä, mutta muutama asia jäi erityisesti mieleen.

Vanhuksille ja lapsille suunnitellaan palveluita ja sovelluksia, mutta heiltä yleensä ei kysytä. Vanhukset otetaan mukaan siinä vaiheessa, kun tuote on valmis ja heitä käsketään kokeilemaan, että onnistuuko käyttö. Tämä herätti taas miettimään miten tärkeää on ottaa aitoja käyttäjiä osaksi palveluiden suunnittelua.

Vappu totesi myös, että saavutettavuus on syvintä inhimillisyyttä. Tämä oli erityisen koskettavasti sanottu.

Strateginen valinta – reaktiivinen vai proaktiivinen saavutettavuustyö

Seuraavaksi Heli Jeskanen, OP ryhmän saavutettavuuslead, kertoi erinomaisia esimerkkejä saavutettavuuden huomioimisesta.

Heli esitteli kustannuksiin liittyviä saavutettavuushyötyjä:

• 1

  Selkeämpi koodi tulee halvemmaksi

• 2

  Ennakointi on halvempaa kuin korjaaminen

• 3

  Hakukonenäkyvyys paranee

• 4

  Asiaskunta laajenee

Hän myös esitteli mallin, jolla yleensä saavutettavuuden kanssa mennään. Käytännössä saavutettavuuskorjaukset tulevat vasta julkaisun jälkeen ja saavutettavuuden testaaminen sovelluskehitystyön lopussa. Jos saavutettavuutta haluaa tehdä järkevästi, sitä pitäisi tehdä jokaisessa prosessin vaiheessa. Konseptointivaiheessa käyttäjähaastattelut ovat avainasemassa. Käyttökokemuksen ja sisältömuotoilun vaiheessa käyttöliittymää pitäisi testata käyttäjien toimesta. Ja sovelluskehityksen aikana testausta pitäisi tehdä koko ajan niin, että kun päästään hyväksymistestausvaiheeseen, saavutettavuuskorjaukset olisi jo tehtynä.

Saavutettavuuden varmistaminen on tiimityötä. Heli muistutti, että on tärkeää, että kaikki tiimin jäsenet osallistuvat omassa roolissaan saavutettavuuden testaamiseen. Ja että parhaat ratkaisut yleensä syntyvät tiimityöllä. Ja näinhän se usein on – erilaiset ideat, kokemukset ja taidot tuovat perspektiiviä. Heli myös muistutti, että on tärkeää, että suunnittelijat ja kehittäjät tekevät yhteistyötä, jotta asioita ei tehdä siiloissa.

Proaktiivinen saavutettavuustyö valvontaviranomaisen toiminnassa

Juha Suomalainen, AVI:n ylitarkastaja muistutti meitä taas lain vaatimuksista.

AVI tekee paljon työtä saavutettavuuden eteen. Yksi meille saavutettavuusasiantuntijoille näkyvä sidosryhmäyhteistyö on saavutettavuusasiantuntijoiden verkosto, jota AVI on ollut mukana perustamassa. Verkosto kokoontuu säännöllisesti ja käsittelee muun muassa saavutettavuusvaatimusten tulkintaa ja muita hyviä saavutettavuusaiheita.

Ensi vuoden alusta saavutettavuusvaatimusten valvonta siirtyy AVI:lta Traficomille. Tarkoituksena on keskittää palvelut Traficomille, jotta sekä tuotteiden esteettömyyden että palvelujen saavutettavuutta valvotaan yhdessä paikassa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonnan yksikön henkilökunta siirtyy tehtävien siirron yhteydessä Traficomille.

Erik Lenkkeri esitteli esteettömyysvalvontaa Traficomilla. Traficomin tehtävänä on tukea tietoyhteiskunnan ja liikennejärjestelmän kestävää kehitystä. Esteettömyysvalvonta sopii hyvin osaksi tätä kokonaisuutta.

Työpaja: Pimé Cafe

Työpaja alkoi täysin pimeään huoneeseen siirtymisellä. Siirtyminen täysin pimessä ilman varmaa tietoa missä mennään oli jopa pelottavaa. Samalla kokemus oli myös vaikuttava ja hieno, harvemmin ihan täysin pimeässä tilassa pääsee olemaan. Kun kaikki osallistujat löysivät istumapaikalleen, pääsimme kuulemaan esimerkkejä erilaisista sisällöistä ja BeMyAI-työkalun käytöstä. Vaikkei tekoäly olekaan ihan täysin luotettava, tarjosi se kuitenkin selkeitä hyötyjä näissä käyttötarkoituksissa. Kun PDF-tiedosto sisältää pelkästään kuvan ilman vaihtoehtoista tekstiä, pystyi tekoäly auttamaan kuvan sisällön kuvailussa.

Suosittelemme lämpimästi käymään Pimé Cafessa, jos liikkuu Iiris-keskuksen läheisyydessä.

Voisiko saavutettavuuspalaute olla tehokkaampaa?

Essi Suominen Cludolta ja Tero Pesonen Q-Factoryltä sukelsivat saavutettavuuspalautteen maailmaan.

Esiin nousi monia ajatuksia herätteleviä aiheita. Käyttäjää ei voi vaatia antamaan palautetta “oikein”. Me voimme yrittää ohjata käyttäjää antamaan sellaista palautetta, jota toivomme, esimerkiksi käyttäjäpalautetta ohjaavien tarkentavien kysymysten avulla. Mutta ei ole käyttäjän vastuulla antaa kaikkea haluamaamme tietoa.

Monesti ongelmana on, että käyttäjiltä ei saada riittävästi palautetta. Eli käyttäjät pitäisi ensin saada ylipäätään antamaan palautetta palveluista.

Toinen erittäin hyvä pohdinta oli, että mistä käyttäjä tietää mikä on saavutettavuuspuute ja mikä käytettävyyspuute. Emmehän me voi olettaa, että käyttäjä osaa kertoa millainen hänen kokemansa puute on. Pohdintaa käytiin myös siitä kulmasta, että ainoastaan saavutettavuuspalautteella on lain vaatima reagointiaika, muulla palautteella vastaavia vaatimuksia ei ole lainkaan.

Puheen aikana sivuttiin myös saavutettavuusselostetta. Monesti selosteet painottuvat vahvasti WCAG-kriteereihin eivätkä välttämättä ole käyttäjille helpoiten ymmärrettäviä. Saavutettavuusseloste on kuitenkin käyttäjiä varten, selosteiden sisällössä voisikin olla parannettavaa.

Saavutettavuus ja AI Paneelikeskustelu

Paneelikeskustelussa keskustelijoina olivat Aapo Latvala, Tero Avellan ja Ville Lamminen. Keskustelussa pohdittiin monia tekoälyyn liittyviä aiheita, kuten miten tekoälyä voisi hyödyntää ja miten sen saisi siitä hyötyville.

Tekoälyyn suhtaudutaan monesti epäluuloisesti tai peläten. Internet ei ole turvallinen paikka, siellä on paljon huijauksia ja uutisissa puhutaan jatkuvasti hakkereista ja huijareista. On ymmärrettävää, että kaikki eivät uskalla edes kokeilla tekoälyn käyttöä.

Keskustelussa nostettiin esiin pohdinta, että olemmeko oikeasti tehneet riittävästi ohjeistaaksemme ja opastaaksemme ihmisiä uusien laitteiden ja teknologioiden käytössä? Tätä samaa pohdintaa voidaan tehdä myös tekoälyn käytöstä.

Keskustelusta mieleen jäi kuitenkin ehkä eniten Ville Lammisen kommentti kuvien vaihtoehtoisiin teksteihin liittyen: Jos joku on makuasia, niin alt-teksti. Ja tämä kyllä pitää täysin paikkansa.

Etkö päässyt näkemään tapahtumaa, mutta aiheet kiinnostaisivat? Ei hätää, tapahtuman verkkosivuilta voi tilata tallenteen tämän vuoden tapahtumasta.

Jäikö saavutettavuus asiat mietityttämään? Ei hätää, ota meihin yhteyttä niin autetaan!

Ajatuksiaan jakoi